Nyt kävi näin.
Mutta ei hätää, kunhan vain tämän jäähyn saan lusittua, aloitan ryhtiliikkeen ja parannan tapani. Voisin vaikka kasvattaa taas parran? Se ainakin toimi äärimmäisen hyvin naisten suhteen. Ei säpinän säpinää kun leuassa töröttää pitkiä karvoja vähän liian harvassa.
Tein muuten havainnon, että lemmikki piristää kummasti paatuneenkin poikamiehen arkea. Sattuman kautta asuntooni muutti 10-vuotias Otto-kissa. Melkoisen hurmaava veijari. Onpahan edes joku, joka odottaa kotona.
3 comments:
No kyllähän sitä itse kukun on joskus "tyrinyt". Jokainen kaatuu, mutta
tärkeintä on se kuinka nopeasti nousee ylös...
Niinno... Se "tapojen parantaminen" on aina niin tulkinnanvarainen juttu.
Otto on viimeisenpäälle poikamies. Pallitkin lähti jo aikaa sitten.
Post a Comment