Noniin, eilen oli sitten kerhomme viralliset pilkkikisat. Nämä kisat pidimme siis karstulassa, ja vieläpä puheenjohtajamme koti järvellä, eli hänellä oli siis kotikenttä-etu. No niinhän siinä kisassa kävi että minä voitin, kiskoin ahvenia jatkuvasti eikä muilla ollut mitään mahdollisuuksia pärjätä. Isoimman kalan palkiintoonkin minulla oli kiinnitys melkein koko kisan ajan mutta Manninen nykäisi koko kisan viimeisellä minuutilla hauen! Siis Manninen! Puolentoistatunnin kisassa viimeisellä minuutilla hauki! Olin kyllä todella pettyny siinä vaiheessa. Ja jopa pilkkijakkaranikin oli sillä samantien kun Manninen sai sen haukensa niin kuului "räks" ja olin selällään jäällä.
Pilkkimisen jälkeen paistoimme ahvenemme ja saunoimme siinä vielä poikamiesporukallame. Sitten lähdimme Pikvin kanssa kotiin ja pääsimme heti tekemään putkiremonttia, yllätys yllätys, taas sama putki mitä olen jo kahdesti aiemmin. Sen korjattuamme lähdimme takaisin Karstulaan mutta tälläkertaa Lomakouheroon Popedaa katsomaan. Pate veti kyllä hyvin, on se vaan äijä!
Tässä vielä kuvat komeasta pilkkisaaliistani ja pilkkijakkarastani.
(Kuvaaja oli kyllä aika ammattilainen^sormeni näkyy tuossa kuvassa^)
Poppi jytää: Irina - Pokka
(Kuvaaja oli kyllä aika ammattilainen^sormeni näkyy tuossa kuvassa^)
7 comments:
Se on kun on tälläinen vannoutunut kalamies.
"Nyt nappaa"
Mitenkäs pelimies ehkä-poikamiehellä meni kouherossa. Menikö rauhallisesti vai pitääkö jäähyä jatkaa.
Meni todella poikamiehisesti. Taisin jutella peräti yhdelle naiselle koko reissulla. Että eiköhän tämän jäähyn voisi jo lopettaa.
Ja yhtä naista kättelin. Tämä nainen on esittäynyt ja kätellyt minua kahdesti aiemminkin väitti vieläkin että ei ole tavannut minua ikinä. Kyllähän minut muistetaan...
Kuka voisi unohtaa?
Ja pahimpia on jääääääähyt joiden pääääääääättymistä ei näy, mäkin pelkään aina että ne saaaaaaa mut, mutta ei niin kyllä ikinä kääääyyy!
Post a Comment